torstai 15. syyskuuta 2011

Deeper than ocean

Musta on tullut mietiskelijä. Nykyään mulla on niin paljon aikaa,  - oikeastaan nykyään aika on ainoa asia mitä mulla on, jos ei mietitä liian materiallisesti. Normaalisti mun postaukset täällä on sitä että kirjotan mun päivästä, mitä oon tehny ja näin. Nyt sit kumminki ajattelin kirjottaa vähän jotenkin.. noh, syvvällisemmin?  Kysyin kaverilta, tai no mietin että mistä saisin kirjotusinspistä niin mulle annettiin ehdotus kirjottaa vanhasta, inspiraationa muistot tai vanhat kuvat.
Voitte siis arvata mitä mulla pyöri mun mielessä viime illan ja yön. Mietin (nyt mua häiritsee kun toistan tota sanaa, anteeksi) viimeisiä 3-4 vuotta, siitä kuinka ihmiset on muuttuneet, sitä kuinka moniin ihaniin ihmisiin mä olen tutustunut siinä ajassa, kuinka mä ja mun ajattelu- ja elämäntavat on muuttunut. Paljon siis pohdintaa tässä pienessä rubikin kuutiossa jota kutsun pääksi.
vuosista '07 ja '08 mulla ei ole paljon muistikuvia, taisin olla kuudennella vai seitsemännellä luokalla. Tässä vaiheessa voisin väittää etten löytänyt kuvia niiltä vuosilta, mutta valehtelisin. Väitän tässä nyt vain että ne ovat julkaisukelvottomia ja säästyn omahäpeältä.
Toisin kuin edelliset vuodet, '09 on päähän pinttynein, uskoakseni muistan siitä enemmän kuin viime vuodesta, ei sillä että olisin ollut tuolla jossain niin nuppi sekaisin. Sinä vuonna tapahtui ja muuttui niin monet asiat, se riittäköön syyksi. Voin kertoa, sinä vuonna mä elin lähes kirjaimellisesti kuin jokainen päivä olis ollut viimeinen.
Siitä kertoo mm. luokalle jääminen ja happomyrkytys ja sen vuoksi tehty teho-ostasto reissu..

minä vuonna 2009.
Sinä vuonna tutustuin moniin uusiin ihmisiin, joista osa on edelleenkin tärkeitä ja osa mun elämää. Sitten on taas vähän isomnpi osa jotka vaan katosivat mun elämästä, enpä osaa edes sanoa miksi, ja miten. Ne vaan karkasi, valui sormien väistä, i dunno. Niin. Sinä vuonna taisin rakastuakin ensimmäisen kerran. Ainakin se ihastuminen oli niin vahvaa, että kun ihastumisen kohteeni kysyi pidänkö hänestä, myönsin, ja hän sanoi että haluaa olla vain ystävä ja sanoi toivovansa ettei rikkonnut mitään. Halusin pysytellä vahvana joten sanoin ettei hän rikonnut mitään ja hymyilin. Sen naamion takana rubikin kuution sisällä kumminkin kaikki meni pirstaleiksi ja nyt myöhemminkin kun olen asiaa pohtinut, luulen sen vaikuttavan edelleenkin muhun, nykyään en uskalla nimittäin puhua mun tunteista.

Kuitenkaan en kadu kaikkia mun mokailuja, esimerkiksi mun luokalle jäämistä.
Kyllähän se alkuun vitutti, tottakai. Mutta uusi luokka, jolle siirryin.. Voin tässä hyvällä mielellä sanoa, että se oli paras luokka mitä mulla oli mun 10 vuotta kestäneen peruskoulun aikana. Ns. toisella kahdeksannella luokalla vuoden yksi paskimmista asioista oli kevät, itse asiassa kevätjuhla. Voit kuvitella sen tunteen kun sä näät monet sun kaverit siellä penkkien päällä, hyppimässä, nauramassa, pääsemässä paskakoulusta pois kohti uutta paskakoulua. Itse sä istut pimeässä penkkirivissä sua vuotta nuorempien luokkalaisten kanssa ja manaat itses alimpaan helvettiin ja sen sisuksiin.
Minä vuonna 2010. Koulutyö.
Mitä viime lukuvuoteen tulee, kuten jo sanoin; vietin sen parhaassa mahdollisessa luokassa. Meidän meininki oli eritasoa kuin muilla.. Me oltiin riiviöluokka, kuvisluokka ja en muista enää miksi muuksikin luokaksi meitä sanottiin.. Samapa tuo. Viimeinen peruskoulu vuosi meni nopeasti hyvässä seurassa. Haikea olokin jäi, toisin kun silloin kun jäin luokalle ja jätin ne ihmiset joiden kanssa opiskelin 2 vuotta. Eihän ne ihmiset katoa mun elämästä, en salli sen tapahtua. :)

Mitä tulee vuoteen 2010, mieleen painuvimmat asiat olivat kesä, päihteet, se kuinka sä näät ihmisten sekoilevan ja tekevän elämästään yhtä sotkua,  2 viikon tetti parhaassa mahdollisessa paikassa, mun 16 vuoden ikä, ja 13 päivää sen jälkeen meidän perhettä syönyt tradegia; äidin aviomiehen kuolema. Uskon tässä vaiheessa että kaikki mut tietävät/tuntevat ihmiset ovat sen surullisen tarinan kuulleet joten tähän en sitä kirjoita. 2010 vuoden loppu oli siis haikea ja itkuinen. Niin no paitsi uusivuosi.. Silloin ei ajateltu asiaa, pidettiin kaverin kanssa hauskaa ja vieläpä ilman alkoholia..

Tästä vuodesta ei ole niinkään paljon kerrottavaa. Miehiä ei ole ja ruoka maistuu -eiku :o
Jos nyt asiassa pysytään. Tänä keväänä siis peruskoulu oli läpi kahlattu ali-suorittajan numeroin keskiarvolla 6.45. Ja niinhän se meni ettei jatko-opiskelupaikkaa herunut ja kotona istun. Kesä oli hieno, ihmisiä, ennestään tuttuja ja uusiakin tuttavuuksia tuli kuvioihin. Sitten oli provinssi. Ah. pelkkä sunnuntai mutta tyytyväinen olen. tuli nnähtyä eturivistä mm. SMG, Jukka-Poika, Volbeat ja System of A Down.
Tänä vuonna on vielä edessä syntymäpäivä, joulu, uusivuosi, monet hyvät viikonloput ja mahdollisuudet.
Enpä osaa enempää mitään sanoa, mutta mä taidan laittaa tähän loppuun joitain vanhoja kuvia..

Uusivuosi 2010

Veikkaisin tämänkin olevan vuodelta 2009.

Tämän on pakko olla otettu '08 tai '09 

Viime kesältä, kokeilin uusia hiuksiani. ..Mä näytän jätkältä ilman meikkiä 

Veikkaisin että 2010


Tällä kertaa siis tämmöinen postaus. Palautetta, kommentteja tai kirjoitus ideoita otetaan mielellään vastaan. :)

4 kommenttia:

  1. vai ton takia sulla on niin paljon aikaa :' ) voi kun olisipa itsellänikin. Kaverit kerää rahaa leikkaamalla ja värjäämällä hiuksia, tatuoimalla tai lävistämällä.
    Harmi ettei itse omi mitään noista niin rahankeräys tulee olee vaikeampaa.

    Vaikken itse jäänyt luokalle niin vedän lukion neljässä vuodessa, ja huomaa että suurin osa tutuista onkin mua nuorempia, ettei paljonka kavereita hävinny lakkiasten jälkeen. Tyytyväinen siihen, että tulevaisuus näyttää valoisalta. Ei sen takia, että menestyisin missään :' ) mutta ainakin positiivinen elämänasenne.

    P.S. Don't keep it inside, implosion is not a pretty thing : f

    VastaaPoista
  2. Eiköhän tämä tästä, kumminkin syksyn yhteishaku käynnistyy piakkoin ja mun on pakko hakea siinä. Mielelläni oisin siiryny suoraan työelämään, koulu ei oo ollu missään vaiheessa mun juttu. Töitä vaan ei helposti saa ilman ammattia ja lukiokaan ei oo ollu mulle edes vaihtoehto, koska tiedän peruskoulun kokemuksista etten pärjäis :D oon enemmän käytännön ihminen ku lukija tyyppiä. :D Ja aika... Se ei ole kiva asia kun sitä on liikaa. Sä et pysty käyttämään tai täyttämään sitä, istut päivät kotona ilman rutiineja. Tottakai mä nyt hiipparoin myös lahden keskustassa kavereiden kanssa.
    Kyllä tässä kasassa pysyy :)

    VastaaPoista
  3. Joo rutiini ois jees, mut koulu ei ole itelleni sopiva paikka :D, tykkään oppia mutta en tykkää opiskella.
    Ja tuntuu ettei lukios paneuduta mihinkää asioihin, se tehdään pakosta opettajien ja oppilaiden taholta.
    onko mietitty mitä aloja menisit opiskelee ?

    VastaaPoista
  4. Oohan mä tässä yrittäny miettiä ja pohtia mut mikään ei oikeen tunnu omalta jutulta ;s

    VastaaPoista